14---samAsaH/01---samAsaparicayaH: Difference between revisions

no edit summary
No edit summary
No edit summary
Line 656:
<big><span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">राजपुरुष</span><span> </span><span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif"> </span>'''<span style="font-family:Arial,sans-serif">→</span><span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif"> </span>'''<span lang="SA" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">समासस्य प्रातिपदिकसंज्ञा अस्ति इति कृत्वा</span><span>  </span><span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif"> '''<span lang="SA">ङ्याप्प्रातिपदिकात्‌</span>'''</span><span> </span><span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif"> ( <span lang="SA">४.१.१) </span></span>'''<span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">स्वौजसमौट्छष्टाभ्याम्भिस्ङेभ्याम्भ्यस्ङसिभ्याम्भ्यस्ङसोसाम्ङ्योस्सुप्‌</span>'''<span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif"> </span><span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">(</span><span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">४</span><span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">.</span><span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">१</span><span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">.</span><span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">२</span><span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">) </span><span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">इति द्वाभ्यां सूत्राभ्यां प्रातिपदिकात् सुबुत्पत्तिः भवति।</span></big>
 
<big><span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">राजपुरुष</span><span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif"> +</span><span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">सु</span><span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif"> </span>'<nowiki/>''<span style="font-family:Arial,sans-serif">→</span><span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif"> </span>'''''<span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">राजपुरुषसु इति भवति</span><span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">|<span lang="HI">अधुना उकारस्य इत् संज्ञा भवति '''उपदेशेऽजनुनासिक इत्''' ( १.३.२) इत्यनेन|'''<span lang="HI">तस्य लोपः</span>'''<span lang="HI"> (१.३.९) इत्यनेन उकारस्य लोपः भवति</span>|<span lang="HI"> </span><span> </span><span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif"> अधुना '''ससजुषो रुः''' (८.२.६६) '<nowiki/>''''' इति सूत्रेण पदान्तसकारस्य स्थाने रु आदेशः भवति<span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">|<span lang="HI">राजपुरुषरु इति भवति</span>| <span lang="HI">उकारस्य इत्संज्ञा भवति '''उपदेशेऽजनुनासिक इत्''' ( १.३.२) इत्यनेन</span>, <span lang="HI">तत्पश्चात् उकारस्य लोपः भवति '''तस्य लोपः''' (१.३.९) इत्यनेन </span>| <span lang="HI">राजपुरुषर् इति भवति</span>|<span lang="HI">अधुना '''खरवसानयोर्विसर्जनीयः''' (८.३.१५) इति सूत्रेण पदान्तस्य रेफस्य स्थाने विसर्गादेशः भवति अवसानावस्थायाम्</span>|<span lang="HI">अतः</span></span><span> </span><span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif"> राजपुरुषः इति समस्तपदं</span><span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif"> </span><span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">सिद्धम्</span><span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">|<span lang="HI">सामान्यतया समासः</span></span><span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif"> </span><span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">प्रथमाविभक्तौ एकवचने एव क्रियते </span><span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">|<span lang="HI">तदनन्तरं विवक्षानुगुणं विभक्तेः परिवर्तनं कृत्वा</span></span><span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif"> </span><span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">वाक्ये प्रयुज्यते</span><span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif">|<span lang="HI">सर्वासु विभक्तिषु राम-शब्दवत् रूपाणि भवन्ति ।</span></span></big>
 
<span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif"> </span>
Line 891:
<big>'''<span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif;color:black">तस्य लोपः </span>'''<span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif;color:black">(१.३.९) इत्यनेन सर्वत्र इत्संज्ञकवर्णस्य लोपः भवति</span><span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif;color:black">|</span></big>
 
===== <big><span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif"> </span>'''<span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif;color:black">ङ्याप्प्रातिपदिकात्‌ (४.१.१) = [अधिकारः ४.१.१ – ५.४.१६०] </span>'''</big> =====
<big><span lang="HI" style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif;color:black">चतुर्थे पञ्चमे चाध्याययोः यावन्तः प्रत्यायाः विहिताः</span><span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif;color:black">,<span lang="HI"> ते सर्वे प्रातिपदिकेभ्यः</span>,<span lang="HI"> ङ्यन्तेभ्यः</span>,<span lang="HI"> आबन्तेभ्यः वा आयान्ति </span>|<span lang="HI"> ङ्यन्तरूपाणि आबन्तरूपाणि च स्त्रीलिङ्गरूपाणि इति </span>|<span lang="HI"> तर्हि आहत्य चतुर्थे पञ्चमे चाध्याययोः सर्वाणि सुबन्तविधायकसूत्राणि सन्ति</span>;<span lang="HI"> तेषु सर्वेषु यत्‌ किमपि विहितं</span>,<span lang="HI"> '''प्रत्ययः''' इत्यनेन यः विहितः</span>,<span lang="HI"> तस्य नाम प्रत्ययः </span>|<span lang="HI"> अपि च यः विहितः</span>,<span lang="HI"> सः सर्वत्र प्रातिपदिकात्‌</span>,<span lang="HI"> ङ्यन्तात्‌</span>,<span lang="HI"> आबन्तात्‌ वा विहितः भवति </span>|</span></big><span style="font-family:Lohit Devanagari,sans-serif;color:black"><span lang="HI"> </span></span>